VARAA AIKA NETISSÄ »


VARAA AIKA PUHELIMITSE

Pirkanmaa ja Kanta-Häme:

Puh. 010 808 515
arkisin klo 8-16
(maksullinen numero,
lisätietoja hinnoista
Varaa aika-sivulla)

Keski-Suomi:
(1.4.2014 alkaen)

Puh. (014) 269 3664
arkisin klo 11-15

Pienennä tekstikokoa Suurenna tekstikokoa

VIRTSAN PARTIKKELIEN ERITTELYLASKENTA (DIFFI)

PDF-tulostusversio

Versio  1.3
Käyttöönottopvm  03.11.2009

Atk-numero ja -lyhenne

1941  U -Diffi 

Johdanto
Virtsan solujen ja muiden partikkeleiden perusteellisella mikroskopialla voidaan tunnistaa erityisesti virtsateiden epiteelien soluja ja auttaa siten urologista tai nefrologista diagnostiikkaa. Käsityövaltaisuutensa takia perusteelliset mikroskopiatutkimukset tulee keskittää niihin näytteisiin, joissa haetaan tai seurataan munuaistason tauteja.

Potilaan esivalmistelu
Vakioitu näytteenotto. Näytteen rakkoaika 4 tuntia tai enemmän. Akuuteissa tilanteissa ajoittamaton näyte.
Tutkimus suoritetaan arkipäivisin maanantaista perjantaihin.

Potilasohje: Ohjekirja>Potilasohjeet>Virtsanäyte / Virtsanäyte kuvaohje

Näyte
10 ml säilöntäaineellinen vakuumiputki. (Poikkeustilanteissa 4 ml putki)
Säilöntäaineputket on täytettävä vähintään miniminäytemäärää osoittavaan merkkiin asti.

Ohjekirja > Yleisohjeet > Virtsanäytteenottoputket perustutkimuksia ja kemiallisia tutkimuksia varten
Lasten niukat näytemäärät ks. Ohjekirja > Yleisohjeet > Virtsanäytteenotto (kappale Näytteen jako)

Näytteen säilytys ja kuljetus
Näyte säilyy huoneenlämmössä 1 vrk.

Menetelmä
Sentrifugoidusta näytteestä erotetaan sakka, joka värjätään ja näytettä tarkastellaan mikroskoopilla. Solujen ja muiden partikkelien lukumäärä lasketaan näkökenttää (nk) kohti 400 x suurennoksella katsottuna (yksi näkökenttä vastaa noin 0.17 µl virtsaa, kun okulaarin näkökenttäluku on 22 mm).

Tulos valmiina
Arkipäivisin samana päivänä.

Viitearvo

Erytrosyytit 0 - 2 /nk
Granulosyytit 0 - 2 /nk
Bakteerit negatiivinen
Levyepiteelisolut 0 - 2 / nk
Tubulusepiteelisolut negatiivinen

Välimuotoisen epiteelin solut

 
negatiivinen
Lieriöt negatiivinen
 

Tulkinta
Leukosyytit:
Pyuria viittaa virtsateiden tai munuaisten tulehdukseen. Tavallisimmin näytteestä todetaan granulosyyttejä. Immuunivasteen heikentyessä solureaktio voi puuttua merkittävästä bakteeri-infektiosta huolimatta. Infektioissa positiivinen nitriittikoe ja bakteerien näkyminen tukevat diagnoosia. Makrofageja voi näkyä virtsatieinfektiossa. Lymfosyyttejä voi esiintyä kroonisemmissa tulehduksissa, virusinfektioissa ja siirremunuaisen hyljintäreaktion yhteydessä. Mahdollinen munuaistason infektio todetaan, jos näytteessä esiintyy lieriöitä tai tubulusepiteelin soluja. Näitä ei kuitenkaan useinkaan esiinny akuuteissa taudeissa. Pyelonefriiteissä saatetaan nähdä tubulussolu-, bakteeri- tai granulosyyttilieriöitä, muutama hyaliinilieriö on normaalilöydös. Valkosoluja voi löytyä myös ei-infektiooseissa munuaisperäisissä sairauksissa (esim. glomerulonefriitti ja akuutti interstitiaalinen nefriitti). Pyuria, jossa virtsan bakteeriviljely jää negatiiviseksi, saattaa johtua lyhyestä rakkoajasta tai muun kuin uropatogeenin aiheuttamasta virtsatietulehduksesta (esim. klamydia, tippuri).

Punasolut:
Hematuria on monien virtsatieperäisten sairauksien oire. Se voi liittyä munuaissairauksiin, olla seuraus toimenpiteestä (esim. katetrointi) tai voimakkaasta fyysisestä rasituksesta. Kuukautisvuoto voi aiheuttaa virtsanäytteen verikontaminaation. Hematurisessa virtsanäytteessä voi olla munuaistason löydöksiä (lieriöt, tubulussolut, glomerulaarinen hematuria = dysmorfisia punasoluja tuoreissa näytteissä), jotka viittaavat glomerulonefriittiin tai muihin munuaistauteihin. Punasolulieriöt liittyvät munuaistason verenvuotoihin. Hematurian tason selvittelyssä voidaan tutkia erikseen otetusta näytteestä punasolujen dysmorfiaa (4210 U -ErytDys).

Muut partikkelit:
Levyepiteelin solut ulkoisista sukupuolielimistä tai virtsaputkesta joutuvat virtsaan lähinnä huonon näytteenottotekniikan vuoksi. Raskausaikana hormonivaikutus voi lisätä levyepiteelisolujen irtoamista virtsanäytteeseen.

Pieniin epiteelisoluihin lasketaan tubulusepiteelin ja välimuotoisen epiteelin solut. Virtsassa esiintyvät tubulusepiteelin solut viittaavat primaariseen munuaissairauteen tai sekundaariseen munuaisvaurioon. Välimuotoisen epiteelin solut ulottuvat munuaisaltaan alueelta virtsarakkoon ja miehillä aina virtsaputken proksimaaliseen osaan saakka. Välimuotoisen epiteelin soluja näkyy virtsateiden infektioissa ja urologisissa sairauksissa.

Vain hyaliinilieriöitä voi esiintyä pieninä pitoisuuksina terveen henkilön virtsassa. Lieriöt viittaavat yleensä munuaisparenkyymin tautiin. Lieriöiden sisältä voi löytyä tautiprosessissa mukana olevia soluja kuten tubulusepiteeli-, puna- tai valkosoluja.

Virtsan pH-muutoksen, infektion tai lämpötilan laskun seurauksena epäorgaaniset ainekset saostuvat siinä helposti. Uraatti-, oksalaatti-, tai fosfaattisakoilla ei siksi tavallisesti ole kliinistä merkitystä. Virtsatiekivipotilailla tulee analysoida itse kiven koostumusta, koska erilaisia sakkoja esiintyy terveilläkin henkilöillä.

Akkreditoinnin pätevyysalueella
Kyllä

Toiminnan takaa Netland AppRunner
Yritys
Fimlab Laboratoriot Oy tarjoaa asiantuntevat laboratoriopalvelut Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä.
Lue lisää »
Ohjekirja
Lähetteet, yleisohjeet ja potilasohjeet terveydenhuollon ammattilaisille.
Lue lisää »
Tiedotteet
Uusimmat laboratoriotiedotteet.
Lue lisää »
Tiedetoiminta
Laboratoriotutkimuspalvelut erikoisaloille sekä Fimlab Oy:n oma tutkimustoiminta.
Lue lisää »
Meille töihin
Oletko sinä etsimämme asiantuntija? Lähetä hakemuksesi.
Lue lisää »